Näin iloinen koira voi olla

Nyt haluamme toivottaa oikein rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta! Palataan ensi vuonna!

Syksyistä

Syksy tai talvi (ota nyt näissä keleissä selvää kumpi) saapui ja muutimme ihanan pitkän kesä-asumisen jälkeen takaisin kaupunkiin. Onneksi täälläkin on luonto lähellä ja tänään aamulenkillä Meia hyppäsi jokeen sorsien perään. Kotiin tultaessa koiraa odotti suihku, lämmin ja nautinnollinen, kylmän puutarhaletkuveden sijaan johon Meia on maalla tottunut :) Hirvijahdeista on tullut mukavasti luita ja tunti vierähtää helposti ulkona niitä kalutessa. Tässä muutama kuva syksyltä.

Koiran unta

Tyylinäytteet...

Mutta välillä myös tämän näköisenä...

Metsästyshommia

Isäntä ja koira ovat olleet ahkeria ja käyneet metsällä useampaan otteeseen. Ja saalistakin on tullut ihan kivasti! Pakkaset ovat jo nyt täynnä...

Loppukesän tunnelmaa

Kesä on mennyt todella nopeasti, pääsääntöisesti työn merkeissä. Lomaa emme oli juuri pitäneet, muutamia päiviä siellä täällä lukuunottamatta. Olemme asuneet kesäkuusta asti maalla, ja Meia on nauttinut maalaiselämästä aivan suunnattomasti. Täällä kun pellot ovat loputtomat ja metsät tarpeeksi syvät maastolenkkeilyyn omassa rauhassa.

Näyttely ja vesityökoe

Meia osallistui 2. heinäkuuta elämänsä ensimmäiseen kunnon näyttelyyn Tuusulassa josta tulos EH- erittäin hyvä. Kuuma päivä oli, ja kehään päästiin noin 2 tuntia myöhässä...
Kiitos kasvattajalle Sadulle, joka juoksi puolestamme kehässä! Ihan tyytyväisiä ollaan suoritukseen, ottaen huomioon 5 minuutin treenit kaksi päivää ennen näyttelyä ;)







Tänään Meia kävi myös elämänsä ensimmäisissä vesityökokeissa Santahaminassa. Nuorten luokassa 4/5 pistettä ja avoimessa 4/5! Hyvä hyvä!!
Nämä kuvat ovat treeneistä.

Kohtaamisia

Siitä lähtien kun jäät lähti, ollaan käyty Meian kanssa uimassa lähes joka päivä (siis koira ui, en minä!) Äsken aamulenkillä kävimme koirarannassa taas heittämässä vähän keppiä veteen kun yhtäkkiä herra joutsen ilmesty paikalle. Hetken mietittyään Meia päätti uida joutsenen luo! Ei ehkä ihan fiksuin päätös, sillä joutsen alkoi käyttäytyä uhkaavasti, sihisi ja suhisi ja alkoi uida Meiaa päin. Meiallehan siinä kiire tuli, kääntyi äkkiä rannalle päin ja ui niin lujaa kun vaan ikinä kintuistaan pääsi. Taisi koira säikähtää, koska ihan tärisi ja mielellään lähti rannalta pois tapahtuman jälkeen... Pelottavia otuksia.

Täältä ajojahti lähti.



Ja turvaan onneksi päästiin.